Veneilijän navigointitaitoja ei voi korvata teknisin apuvälinein GPS-häiriötilanteessa

Nykyään satelliittipaikannusapuvälineet ovat yleisiä jo pienissäkin veneissä. Nei eivät kuitenkaan korvaa veneilijän perinteistä navigointitaitoa kompassin, paperikartan ja kolmio-/yhdensuuntaisviivaimen, kynän ja kumin avulla. Siksi kannattaa pitää nämä välineet mukanaan, jos matka vie hiukankin vieraammille vesille. Plotteri ei vesiliikennelain mukaan ole ensisijainen navigointiväline, joten yksin siihen ei kannata luottaa. Vesiliikennelakikin (782/2019) edellyttää tätä ja reittisuunnitelman laatimista ennen matkalle lähtöä.

"Karttaplotterit tai muut vastaavat sähköiset sovellukset ovat hyviä apuvälineitä veneilijälle. Veneen päällikkö vastaa siitä, että mukana ovat asianmukaiset merikartat, kun matka edellyttää reittisuunnittelua esimerkiksi pituutensa, veneilijälle uuden vesialueen tai olosuhteiden vuoksi. Merikartta tuleekin olla mukana aina pidemmillä venematkoilla ja tuntemattomilla vesillä."

Veneen päällikön tehtävä on aktiivisesti seurata ja tietää vesillä, missä mennään. Tutuillakin vesialueilla olosuhteet voivat yllättää ja muuttua niin, että merikarttaa tarvitaan. Tällainen tilanne voi kohdata esimerkiksi silloin, kun karttaplotterissa ilmenee paikannuksen estävä häiriö. Radiohäiriöistä merellä kannattaa aina ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, koska virasto selvittää radiohäiriöitä ja koostaa häiriötilannetietoa Suomessa.

Radiohäiriön ilmoituslomake